maanantai 24. syyskuuta 2012

Mieskysymys – toimittajan puheenvuoro

Kuva: Jyrki Vesa
Siitä tuli pidempi ja työläämpi projekti kuin olin suunnitellut, mutta lopputulos oli parempi, mitä uskalsin toivoa. Kannesta tuli täysi kymppi. Siinä on Hanna Variksen työ Portti salaiseen puutarhaan. Jos miehet ovat puutarha(ssa), niin kirjaanko portti viittaa?


Alussa oli seminaari: Miehet ja tasa- arvo politiikka. Se oli marraskuussa 2010.

Sitten piti olla pohjoismainen miesseminaari, johon puheenvuorot oli tarkoitus koota seminaariraportiksi. Kun seminaari peruutettiin, ehdotin tasa-arvoasiain neuvottelukunnalle, että tehdään kirja, joka kattaa koko mieskentän. Idea oli, että kootaan samojen kansien väliin opus, joka jakautuu neljään: miehet ja tasa-arvopolitiikka, miesliike, miestyö ja miestutkimus. Tähän tarvittiin lisää kirjoittajia.


Miespolitiikkaa

Miespoliittista keskustelua vaivaa se, ettei tiedetä, mitä tasa-arvopolitiikassa on tehty 60-luvulta lähtien. Sanon sen suoraan: eniten ääntä pitävillä miehillä ei ole hajuakaan, mitä miehiin ja poikiin liittyen Suomessa on tehty tasa-arvon alueella. Sen takia voidaan pokkana väittää, ettei ole tehty mitään ilman, että tuntee itsensä hölmöksi.

Kirjassa Raija Julkunen sijoittaa mieskysymyksen naisten tasa-arvokehityksen jatkumoon ja osoittaa, miten nais- ja mieskysymys eivät ole symmetrisiä. Sukupuoliin liittyy erilaisia kysymyksiä ja samat ongelmat koskettavat miehinä ja naisia eri tavoin. Jouni Varanka puolestaan kirjoittaa miespolitiikasta osana hallitusten tasa-arvo-ohjelmia. Minä kirjoitan mieskeskustelun historiasta osana tasa-arvopolitiikkaa. Toivon, että nämä kirjoitukset taustoittavat jatkossa paremmin nykyistä miehistä käytävää keskustelua, jotta ei aina tarvitse lähteä ensin opettelemaan aakkosia ennen kuin voidaan puhua.

Miesliike

Miesliike-osiossa kaikille järjestöille tarjottiin mahdollisuus joko esitellä yhdistystä tai kirjoittaa jostain tärkeäksi kokemastaan aiheesta. Miesten tasa-arvon Pasi Malmi ja Juuso Erno kirjoittavat yhdistyksen poliittisen linjauksen manifestin. Sen sijaan Jiri Nieminen pohtii vasemmistolaisen miespolitiikan teemojen ohella mieskysymyksen teoreettista taustaa vasemmistolaisesta näkökulmasta. Vihreiden Jukka Relander kirjoittaa miesliikkeen tarpeellisuudesta ja Profeministimiesten Timo Honkasalo asevelvollisuudesta. Hän osoittaa, että asevelvollisuus on miesten pystyttämä instituutio, joka on koko olemassaolonsa ajan ollut miesten lakkautettavissa.

Miestyötä

Julkkareissa esiintyi Will Funk For Food. (Kuva: J. Vesa)
Miestyö-osaa olisi pitänyt miettiä tarkemmin. Nyt siinä painottuu liiaksi Ensi- ja turvakodin laaja miestyö. Lisäksi poikatyö tulee esiin vain yhden jutun verran. Olisi pitänyt katsoa kauemmaksi. Poikatyöstä mukana olisi voinut olla esimerkiksi Non Fighting Generationin Poikien Kohtaamiskeskus Tasoristeys. Miestyöstä saa kuitenkin monipuolisen kuvan. 
 
Iloinen yllätys oli Jari Harjun ja Petteri Huhtamellan Lapin miestyötä kuvaileva juttu, joka antaa perusteellisen kuvan, minkälaiset ongelmat ajavat miehiä hakemaan apua: erokriisit, parisuhdeongelmat, väkivaltaisuus, päihdeongelmat ja isyyteen liittyvät kysymykset, kuten huoltajuuskiistat ja lasten tapaamiset. Samalla tulee esiin Lapin ja etelän etäisyyksien erot. Pohjoisessa yhteen tapaamiseen saattaa matkakilometrejä kertyä kerta heitolla 1000 kilometriä.

Miestyö-osassa käydään läpi myös kolmessa jutussa läpi väkivaltaa käyttäneiden miesten hoito-ohjelmia, joita Suomessa on ansiokkaasti kehitetty 90-luvulta lähtien.

Tutkimusta

Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen alkuun tehtiin miestutkimuksen kansainvälistä syntyä kuvaava artikkeli, johon suomalainen tutkimus sijoitettiin sekä pohdittiin tutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuutta. Miestutkimuksesta ei ole tarve kehittää omaa oppiainetta, vaan se toimii risteyspaikkana, jossa eri suunnista tulevat tutkijat kohtaavat ja vaihtavat ajatuksia. Tasa-arvopolitiikka asettaa miestutkimukselle haasteen, johon tutkijat eivät juuri ole vastanneet. Yhden vastauksen kirjassa antaa Pasi Malmi.

Miestutkimus-osan ajatus on esitellä 2000-luvulla tehtyä tutkimusta alan väitöskirjojen avulla. Tässä tarkoituksessa kuusi tutkijaa esittelee lyhyesti ja yleistajuisesti omat väitöskirjansa. Lisäksi Ilana Aalto kirjoittaa suomalaisesta isyystutkimuksesta. Isyyttä onkin tutkittu eniten miestutkimuksen alueella, vaikka sukupuolta ei ole juuri problematisoitu.

Nyt toivon, että lukijat löytävät kirjan. Se on sen arvoinen.

Kirjan on kustantanut Tampere University Press, ja sitä myy TAJU.

Sisältö

Heidi Hautala & Kari Uotila: Esipuhe
Arto Jokinen: Johdanto

I Miehet ja tasa-arvopolitiikka 
                                                                              
Paavo Arhinmäki: Miehistä on moneksi – tulevaisuuden miespolitiikan haasteita
Raija Julkunen: Mieskysymys suomalaisen tasa-arvopolitiikan asialistalla
Jouni Varanka: Miehet tasa-arvopoliittisena kysymyksenä
Hanna Onwen-Huma: Mitä on sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen?

II Miesliike

Arto Jokinen: Miehet osana tasa-arvokeskustelua
Jukka Relander: Miksi miesliike?
Tomi Timperi: Miesjärjestöjen keskusliitto
Jiri Nieminen: Vasemmistolaisen miespolitiikan mahdollisuudet
Pasi Malmi & Juuso Erno: Miehet ja tasa-arvopolitiikka – Miesten tasa-arvo ry:n näkökulma
Timo Honkasalo: Asevelvollisuus ja tasa-arvo

III Miestyö

Jari Harju ja Petteri Huhtamella: Miestyö Lapissa
Peter Peitsalo: Miessakit ry – miestyötä vuodesta 1995
Maaret Vuorenmaa, Risto Tervonen ja Matti Kuusilehto: Isyyden elinkaarella – Mannerheimin Lastensuojeluliiton isä-hanke
Antti Palmu: Jussi-työ – yhteistyötä väkivaltaa vastaan
Jari Hautamäki: Espoolaista väkivalta- ja maahanmuuttajatyötä
Antti Ervasti: Poikien talo
Jussi Pulli: Miestyön foorumi suomalaisen miestyön kehittäjänä
Mika Pyykkö : Miestyö ja sen kehittyminen RAY:n avustustoiminnan yleisiin linjauksiin peilaten
                                           
IV Mies- ja maskuliinisuustutkimus

Arto Jokinen, Anders Ahlbäck ja Kirsi Kinnarinen: Näkymätön sukupuoli näkyväksi
Ilana Aalto: Isyys – suomalaisen miestutkimuksen mukavuusalue?
Johanna Lammi-Taskula: Vanhempainvapaata isille?
Sari Manninen: Poikien maskuliinisuudet, valtahierarkiat ja väkivalta koulussa
Tuija Huuki: Kamppailua ja kaveerausta – väkivalta ja välittäminen koulupoikien statustyössä
Pasi Malmi: Miehiin kohdistuvan sukupuolisyrjinnän ilmenemismuodot ja syyt
Anders Ahlbäck: Asevelvollisuuden ja mieheyden lyhyt historia
Teemu Tallberg: Miesten maanpuolustuksesta tasa-arvoiseen turvallisuuteen?

13 kommenttia:

  1. Täytyy käydä kirjastossa katsomassa, onko muistettu mainita miesten tasa-arvo-ongelma palkoissa. Miehethän saavat tekemäänsä normaalia työtuntia kohden noin 15 % vähemmän palkkaa kuin naiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei ole yleinen fakta, vaan perustuu sinun omiin laskelmiisi.

      Poista
    2. En ole nähnyt yhtään tutkimusta, jossa olisi osoitettu, että mies saa enemmän palkkaa kuin nainen, kun palkkavertailu tehdään siten kuin EU ja ILO sen määrittelevät (sama palkka samanarvoisesta työstä). Tilastokeskuksen palkkatilastot eivät ole tasa-arvotilastoja, sanoo Tilastokeskuksen pääjohtaja Eduskunnan oikeusasiamiehelle antamassaan vastauksessa. Minun tutkimukseni on vertaisarvioitu referee- käytännön mukaisesti ja luettavissa Tampereen Yliopiston sivuilta (Työelämän tutkimuspäivät 2011 konferenssijulkaisu sivu 292 alkaen). Olen luvannut 30 000 euroa sille, joka todistaa vertaisarvioidulla tutkimuksella, että mies saa enemmän palkka kuin nainen ILO 100-sopimuksen mukaan laskettuna. Eipä ole ottajia näkynyt. Vaikka muut olisivat toista mieltä harhaluuloineen, miksen minä voisi olla oikeassa, kun kerran olen ensimmäinen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailun siten kuin EU ja ILO sen määrittelevät?

      Poista
    3. AJ: "Tämä ei ole yleinen fakta"
      - niin, yleinen Fakta on se iänikuinen hokema: "naisen euro 80 senttiä".
      On vain päätetty, että se on fakta. Ei tarvi perustella kun on Päätös.

      Poista
  2. Hiukan on tuollainen muslimi-/islamteemainen tuo kansi tuossa kirjassa. Eikö sinusta Arto?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, eipä tullut mieleen ennen kuin sanoit. Toisaalta monet miesjärjestöt ovat vastustaneet poikien ei-lääketieteellisistä syistä tehtäviä ympärileikkauksia. Suomessa tämä koskee juutalaisten lisäksi erityisesti muslimeja. Ehkä pieni viittaus islamiin on tässä yhteydessä hyvä. Islamhan on muutoin ihan ok, vai mitä Ile.

      Poista
    2. ympärileikkauksista:
      Taannoin vihreällä feministi(oikeus)ministeri Tuija Braxilla oli mielenkiintoinen näkökulma poikien ympärileikkaukseen:

      “Oikeusministeri Tuija Brax korosti, että tyttöjen ja poikien ympärileikkaukset ovat eri asioita. Siinä missä tyttöjen ympärileikkaus on pahoinpitelyä, poikien osalta asia on vaikeampi.

      “Onko se hoidettavissa niin, ettei aiheuteta turhaa kipua”, ministeri pohti.”

      http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vihreiltä+ei+selvää+kantaa+poikien+ympärileikkaukseen/1135250420416

      - totta mooses se on hoidettavissa niin, ettei aiheudu turhaa kipua! Turhaa kipua aiheuttamatta voidaan suorittaa tyttöjenkin ympärileikkaus…

      Poista
  3. "Heidi Hautala & Kari Uotila: Esipuhe"
    - Tämähän onkin lupaavaa. Kaksi feministiä, jotka ojensivat "miehen työ"-palkinnon sukupuolirasisti-feministi Jeff Hearnille.
    "Hearn on ollut perustamassa Suomessa Profeministimiehet -kansalaisjärjestöä sekä ollut käynnistämässä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista White Ribbon -kampanjaa."
    Miehen suurimmat ansiot taitavat olla kiteytyä seuraavaan oksennuksiin:

    ”Usko, toivo, hakkaus - tutkimuksessa todettiin, että 50 % kaikista jo päättyneessä suhteissa eläneistä naisista oli joutunut entisen kumppaninsa väkivallan tai uhkailun kohteeksi.
    Tämäntyyppinen väkivalta on siis yleistä ja sitä voidaan tässä mielessä pitää yleisenä osana monien suomalaisten miesten identiteettiä. Kyse ei siis ole vain muutamasta poikkeavasta yksilöstä.”

    "Miesten perheväkivalta sisältää myös miesten väkivallan lapsia kohtaan. Miesten väkivallan yhteydet heidän tuntemiinsa naisiin ovat moninaiset. Esimerkiksi, miesten väkivaltaan naisia ja äitejä kohtaan saattaa liittyä väkivaltaa näiden lapsia kohtaan, samaan tai eri aikaan. Väkivallan todistaminen, vanhempien tekemänä tai heitä kohtaan voi myös olla pelottavaa ja vahingollista lapsille. Lasten pahoinpitelyä voidaan käyttää keinona naisia vastaan tai lapsia voidaan käyttää hyväksi, jotta päästään pahoinpitelemään naisia."

    VastaaPoista
  4. Jessus että sä jaksat. Miehen työ -palkinto jaetaan vuosittain. Sulla on jäänyt levy paikalleen pahemman kerran. Viime vuonna palkittiin Ralf Sund. Kommentteja?

    VastaaPoista
  5. "Kommentteja?"
    - Epäilemättä TANE:n feministiporukalla meni p..skat housuun kun tajusivat mikä meteli syntyi sukupuolirasisti Jeff Hearnen jalustalle nostamisesta. Hätäpäissänne taisitte sitten valita seuraavana vuonna Ralf Sundin osoittaaksenne avarakatseisuutta?

    VastaaPoista
  6. Vastaukset
    1. Mahtavaa agumentointia... kyllä.
      Jeff Hearnilla on argumnenteissaan sana hallussa: "Lasten pahoinpitelyä voidaan käyttää keinona naisia vastaan tai lapsia voidaan käyttää hyväksi, jotta päästään pahoinpitelemään naisia."

      Poista
  7. Jopä ruukkukasvia tai kotieläintä voidaan käyttää keinona väkivaltatilanteessa naista/miestä vastaan. Mieti.... miten? Ponnistele...
    Riitatilanteessa tai väkivallan yhteydessä ruukkukasvin heittäminen pirstaleiksi seinään on erittäin uhkaava teko.
    Vielä selvempää: tapa puolisosi/omasi kotieläin riidan yhteydessä, niin johan tulee selväksi kuka täällä määrää.

    VastaaPoista