Mieskysymys – toimittajan puheenvuoro

Kuva: Jyrki Vesa

Siitä tuli pidempi ja työläämpi projekti kuin olin suunnitellut, mutta lopputulos oli parempi, mitä uskalsin toivoa. Kannesta tuli täysi kymppi. Siinä on Hanna Variksen työ Portti salaiseen puutarhaan. Jos miehet ovat puutarha(ssa), niin kirjaanko portti viittaa?

Alussa oli seminaari: Miehet ja tasa- arvo politiikka. Se oli marraskuussa 2010.

Sitten piti olla pohjoismainen miesseminaari, johon puheenvuorot oli tarkoitus koota seminaariraportiksi. Kun seminaari peruutettiin, ehdotin tasa-arvoasiain neuvottelukunnalle, että tehdään kirja, joka kattaa koko mieskentän. Idea oli, että kootaan samojen kansien väliin opus, joka jakautuu neljään: miehet ja tasa-arvopolitiikka, miesliike, miestyö ja miestutkimus. Tähän tarvittiin lisää kirjoittajia.

Miespolitiikkaa

Miespoliittista keskustelua vaivaa se, ettei tiedetä, mitä tasa-arvopolitiikassa on tehty 60-luvulta lähtien. Sanon sen suoraan: eniten ääntä pitävillä miehillä ei ole hajuakaan, mitä miehiin ja poikiin liittyen Suomessa on tehty tasa-arvon alueella. Sen takia voidaan pokkana väittää, ettei ole tehty mitään ilman, että tuntee itsensä hölmöksi.

Kirjassa Raija Julkunen sijoittaa mieskysymyksen naisten tasa-arvokehityksen jatkumoon ja osoittaa, miten nais- ja mieskysymys eivät ole symmetrisiä. Sukupuoliin liittyy erilaisia kysymyksiä ja samat ongelmat koskettavat miehinä ja naisia eri tavoin. Jouni Varanka puolestaan kirjoittaa miespolitiikasta osana hallitusten tasa-arvo-ohjelmia. Minä kirjoitan mieskeskustelun historiasta osana tasa-arvopolitiikkaa. Toivon, että nämä kirjoitukset taustoittavat jatkossa paremmin nykyistä miehistä käytävää keskustelua, jotta ei aina tarvitse lähteä ensin opettelemaan aakkosia ennen kuin voidaan puhua.

Miesliike

Miesliike-osiossa kaikille järjestöille tarjottiin mahdollisuus joko esitellä yhdistystä tai kirjoittaa jostain tärkeäksi kokemastaan aiheesta. Miesten tasa-arvon Pasi Malmi ja Juuso Erno kirjoittavat yhdistyksen poliittisen linjauksen manifestin. Sen sijaan Jiri Nieminen pohtii vasemmistolaisen miespolitiikan teemojen ohella mieskysymyksen teoreettista taustaa vasemmistolaisesta näkökulmasta. Vihreiden Jukka Relander kirjoittaa miesliikkeen tarpeellisuudesta ja Profeministimiesten Timo Honkasalo asevelvollisuudesta. Hän osoittaa, että asevelvollisuus on miesten pystyttämä instituutio, joka on koko olemassaolonsa ajan ollut miesten lakkautettavissa.

Miestyötä

Julkkareissa esiintyi Will Funk For Food. (Kuva: J. Vesa)

Miestyö-osaa olisi pitänyt miettiä tarkemmin. Nyt siinä painottuu liiaksi Ensi- ja turvakodin laaja miestyö. Lisäksi poikatyö tulee esiin vain yhden jutun verran. Olisi pitänyt katsoa kauemmaksi. Poikatyöstä mukana olisi voinut olla esimerkiksi Non Fighting Generationin Poikien Kohtaamiskeskus Tasoristeys. Miestyöstä saa kuitenkin monipuolisen kuvan. 

 

Iloinen yllätys oli Jari Harjun ja Petteri Huhtamellan Lapin miestyötä kuvaileva juttu, joka antaa perusteellisen kuvan, minkälaiset ongelmat ajavat miehiä hakemaan apua: erokriisit, parisuhdeongelmat, väkivaltaisuus, päihdeongelmat ja isyyteen liittyvät kysymykset, kuten huoltajuuskiistat ja lasten tapaamiset. Samalla tulee esiin Lapin ja etelän etäisyyksien erot. Pohjoisessa yhteen tapaamiseen saattaa matkakilometrejä kertyä kerta heitolla 1000 kilometriä.

Miestyö-osassa käydään läpi myös kolmessa jutussa läpi väkivaltaa käyttäneiden miesten hoito-ohjelmia, joita Suomessa on ansiokkaasti kehitetty 90-luvulta lähtien.

Tutkimusta

Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen alkuun tehtiin miestutkimuksen kansainvälistä syntyä kuvaava artikkeli, johon suomalainen tutkimus sijoitettiin sekä pohdittiin tutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuutta. Miestutkimuksesta ei ole tarve kehittää omaa oppiainetta, vaan se toimii risteyspaikkana, jossa eri suunnista tulevat tutkijat kohtaavat ja vaihtavat ajatuksia. Tasa-arvopolitiikka asettaa miestutkimukselle haasteen, johon tutkijat eivät juuri ole vastanneet. Yhden vastauksen kirjassa antaa Pasi Malmi.

Miestutkimus-osan ajatus on esitellä 2000-luvulla tehtyä tutkimusta alan väitöskirjojen avulla. Tässä tarkoituksessa kuusi tutkijaa esittelee lyhyesti ja yleistajuisesti omat väitöskirjansa. Lisäksi Ilana Aalto kirjoittaa suomalaisesta isyystutkimuksesta. Isyyttä onkin tutkittu eniten miestutkimuksen alueella, vaikka sukupuolta ei ole juuri problematisoitu.

Nyt toivon, että lukijat löytävät kirjan. Se on sen arvoinen.

Kirjan on kustantanut Tampere University Press, ja sitä myy TAJU.

Sisältö

Heidi Hautala & Kari Uotila: Esipuhe

Arto Jokinen: Johdanto

I Miehet ja tasa-arvopolitiikka 
                                                                              

Paavo Arhinmäki: Miehistä on moneksi – tulevaisuuden miespolitiikan haasteita

Raija Julkunen: Mieskysymys suomalaisen tasa-arvopolitiikan asialistalla

Jouni Varanka: Miehet tasa-arvopoliittisena kysymyksenä

Hanna Onwen-Huma: Mitä on sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen?

II Miesliike

Arto Jokinen: Miehet osana tasa-arvokeskustelua

Jukka Relander: Miksi miesliike?

Tomi Timperi: Miesjärjestöjen keskusliitto

Jiri Nieminen: Vasemmistolaisen miespolitiikan mahdollisuudet

Pasi Malmi & Juuso Erno: Miehet ja tasa-arvopolitiikka – Miesten tasa-arvo ry:n näkökulma

Timo Honkasalo: Asevelvollisuus ja tasa-arvo

III Miestyö

Jari Harju ja Petteri Huhtamella: Miestyö Lapissa

Peter Peitsalo: Miessakit ry – miestyötä vuodesta 1995

Maaret Vuorenmaa, Risto Tervonen ja Matti Kuusilehto: Isyyden elinkaarella – Mannerheimin Lastensuojeluliiton isä-hanke

Antti Palmu: Jussi-työ – yhteistyötä väkivaltaa vastaan

Jari Hautamäki: Espoolaista väkivalta- ja maahanmuuttajatyötä

Antti Ervasti: Poikien talo

Jussi Pulli: Miestyön foorumi suomalaisen miestyön kehittäjänä

Mika Pyykkö : Miestyö ja sen kehittyminen RAY:n avustustoiminnan yleisiin linjauksiin peilaten

                                           

IV Mies- ja maskuliinisuustutkimus

Arto Jokinen, Anders Ahlbäck ja Kirsi Kinnarinen: Näkymätön sukupuoli näkyväksi

Ilana Aalto: Isyys – suomalaisen miestutkimuksen mukavuusalue?

Johanna Lammi-Taskula: Vanhempainvapaata isille?

Sari Manninen: Poikien maskuliinisuudet, valtahierarkiat ja väkivalta koulussa

Tuija Huuki: Kamppailua ja kaveerausta – väkivalta ja välittäminen koulupoikien statustyössä

Pasi Malmi: Miehiin kohdistuvan sukupuolisyrjinnän ilmenemismuodot ja syyt

Anders Ahlbäck: Asevelvollisuuden ja mieheyden lyhyt historia

Teemu Tallberg: Miesten maanpuolustuksesta tasa-arvoiseen turvallisuuteen?

Tasa-arvopolitiikan murros

Ensin minulla oli sellainen kutina vatsanpohjassa, mutta tuskin tohdin sanoa sitä ääneen. Sitten minä jo uskalsin sanoa sanan ’murros’. Nyt minä olen siitä varma. Tasa-arvopolitiikassa on meneillään murros, jossa reilun 40-vuoden aikana muotoutunut valtavirta on haastettu.

Perinteisesti Suomessa tasa-arvo on ymmärretty naiskysymykseksi, ja kyse on ollut naisten ja tyttöjen aseman parantamisesta. Tätä ei ole ajettu tällä nimityksellä, vaan on vedottu kansalaisten yhteiseen etuun. Osa miehistä on hyötynyt niistä uudistuksista, jotka on tehty naisia ajatellen. Tasa-arvolaki turvaa myös miehiä. Tätä kaikki miehet eivät tunnu oikein ymmärtävän, mikä johtuu mielestäni siitä, etteivät he tajua, että sana ’sukupuoli’ pitää sisällään myös miehet.

Miehet ovat olleet teemana tasa-arvopolitiikassa 60-luvulta asti, mutta sivujuonteena. Painopistettä selittää se, että naisten asemassa on ollut ja on yhä paljon korjattavaa eivätkä miehet edes ole osallistuneet tasa-arvokeskusteluun erityisen innokkaasti. Nyt tilanne on radikaalisti muuttunut.

Miehet liikkeellä

Ensimmäiset kaksi miesjärjestöä perustettiin 90-luvulla. Miessakit keskittyi paikkaamaan miesten sosiaalialan ongelmia. Profeministimiehet toivat esiin pienen miesryhmän tuen naisten emansipaatiolle ja feministiselle projektille. Vuonna 2009 perustettiin Miesten tasa-arvo, Vihreän liikkeen jäsenyhdistys Vihreä miesliike ja Vasemmistoliiton miespoliittinen työryhmä. Seuraavana vuonna perustettiin Miesjärjestöjen keskusliitto ja eduskunnan miesverkosto. Siinä välissä 2007 oli perustettu Suomen Miestutkimuksen Seura, joka ei ole miesjärjestö vaan tieteellinen yhdistys, mutta miesteeman ympärillä sekin liikkuu. Samalla on alettu järjestää Miestyön foorumia, joka kokoaa yhteen miesten ja poikien parissa tekeviä sosiaalialan järjestöä yhteen vuotuiseen kokoontumiseen.

Reilun kolmen vuoden aikana netissä ääntä pitäneet miesasiamiehet ovat järjestäytyneet yhdistykseksi. Samaan aikaan järjestöt ovat organisoituneet. Mieskenttä liikkuu ja muuttuu. Minä olen työskennellyt tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaoston sihteerinä vuodesta 2009 ja seurannut aitiopaikalta tämän uudenlaisen miespolitiikan muotoutumista. Voin kertoa, ettei se ole jäänyt huomiotta. Lähes kaikissa neuvottelukunnan, jaostojen, työryhmien ja sisäisten kokousten asialistalla käsitellään mieskysymyksiä. Joskus – tai oikeastaan usein – ne vievät kokouksista leijonan osan. Mieskysymys pakottaa miettimään tulevan tasa-arvopolitiikan painopisteitä ja linjauksia. Näin se nyt on.

Mieskentän nuoruus

Miesteemaa ja mieskenttää vaivaa vielä nuoruus ja jäsentämättömyys. Se mahdollistaa monenlaisia ääniä ja kannanottoja. Vielä ei oikein tiedetä, mitkä ovat ne miesten ja poikien asiat, joita kannattaa ja tulee edistää nimenomaan tasa-arvopolitiikan alla. Tasa-arvo ei ole valtionhallinnossa se suurinta suosiota ja taloudellista tukea nauttiva alue. Strategisesti saattaa olla viisasta ajaa joitain asioita muiden politiikka-alueiden alla. Teeman jäsentämättömyys antaa myös mahdollisuuden kovin erilaisille äänille. Väliin tuntuu, ettei tavoite ole niinkään parantaa miesten asemaa, vaan etsiä syyllisiä, ja ne syylliset löydetään tasa-arvoa edistäneistä naisista. Ja tässä käytetään mielellään feminismiä leimakirveenä.

Sukupuolten vastakkainasettelu ei edistä kenenkään asiaa. Se tuottaa vain pahaa mieltä ja saa kaivautumaan syvemmälle poteroihin. Sieltä sitten heitellään pilkkakirveitä ei-kenenkään maalle eikä mikään etene mihinkään, paitsi syvenevä yö.

Sen sijaan kannattaa katsoa valoon ja ymmärtää, että useimmat ihmiset pyrkivät hyvään. Me vain ymmärrämme toisiamme niin huonosti.

***

En ole kirjoittanut tätä kirjoitusta tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jaostosihteerin roolissa vaan yksityishenkilönä, ennemmin kulttuurintutkijana, joka on perehtynyt miehiin ja maskuliinisuuksiin.

Tervetuloa seuraamaan blogia.