 |
| Kuva: Jyrki Vesa |
Alussa oli seminaari: Miehet ja tasa- arvo politiikka. Se oli marraskuussa 2010.
Sitten piti olla pohjoismainen miesseminaari, johon
puheenvuorot oli tarkoitus koota seminaariraportiksi. Kun seminaari peruutettiin, ehdotin tasa-arvoasiain neuvottelukunnalle,
että tehdään kirja, joka kattaa koko mieskentän. Idea oli, että kootaan samojen
kansien väliin opus, joka jakautuu neljään: miehet ja tasa-arvopolitiikka,
miesliike, miestyö ja miestutkimus. Tähän tarvittiin lisää kirjoittajia.
Miespolitiikkaa
Miespoliittista
keskustelua vaivaa se, ettei tiedetä, mitä tasa-arvopolitiikassa on tehty
60-luvulta lähtien. Sanon sen suoraan: eniten ääntä pitävillä miehillä ei ole
hajuakaan, mitä miehiin ja poikiin liittyen Suomessa on tehty tasa-arvon
alueella. Sen takia voidaan pokkana väittää, ettei ole tehty mitään ilman, että
tuntee itsensä hölmöksi.
Kirjassa
Raija Julkunen sijoittaa mieskysymyksen naisten tasa-arvokehityksen jatkumoon
ja osoittaa, miten nais- ja mieskysymys eivät ole symmetrisiä. Sukupuoliin
liittyy erilaisia kysymyksiä ja samat ongelmat koskettavat miehinä ja naisia
eri tavoin. Jouni Varanka puolestaan kirjoittaa miespolitiikasta osana
hallitusten tasa-arvo-ohjelmia. Minä kirjoitan mieskeskustelun historiasta osana
tasa-arvopolitiikkaa. Toivon, että nämä kirjoitukset taustoittavat jatkossa paremmin
nykyistä miehistä käytävää keskustelua, jotta ei aina tarvitse lähteä ensin
opettelemaan aakkosia ennen kuin voidaan puhua.
Miesliike
Miesliike-osiossa
kaikille järjestöille tarjottiin mahdollisuus joko esitellä yhdistystä tai
kirjoittaa jostain tärkeäksi kokemastaan aiheesta. Miesten tasa-arvon Pasi
Malmi ja Juuso Erno kirjoittavat yhdistyksen poliittisen linjauksen manifestin.
Sen sijaan Jiri Nieminen pohtii vasemmistolaisen miespolitiikan teemojen ohella
mieskysymyksen teoreettista taustaa vasemmistolaisesta näkökulmasta. Vihreiden
Jukka Relander kirjoittaa miesliikkeen tarpeellisuudesta ja Profeministimiesten
Timo Honkasalo asevelvollisuudesta. Hän osoittaa, että asevelvollisuus on
miesten pystyttämä instituutio, joka on koko olemassaolonsa ajan ollut miesten lakkautettavissa.
Miestyötä
 |
| Julkkareissa esiintyi Will Funk For Food. (Kuva: J. Vesa) |
Miestyö-osaa
olisi pitänyt miettiä tarkemmin. Nyt siinä painottuu liiaksi Ensi- ja
turvakodin laaja miestyö. Lisäksi poikatyö tulee esiin vain yhden jutun verran.
Olisi pitänyt katsoa kauemmaksi. Poikatyöstä mukana olisi voinut olla
esimerkiksi Non Fighting Generationin Poikien Kohtaamiskeskus
Tasoristeys. Miestyöstä saa kuitenkin monipuolisen kuvan.
Iloinen yllätys oli Jari Harjun ja Petteri
Huhtamellan Lapin miestyötä kuvaileva juttu, joka antaa perusteellisen kuvan,
minkälaiset ongelmat ajavat miehiä hakemaan apua: erokriisit, parisuhdeongelmat,
väkivaltaisuus, päihdeongelmat ja isyyteen liittyvät kysymykset, kuten
huoltajuuskiistat ja lasten tapaamiset. Samalla tulee esiin Lapin ja etelän
etäisyyksien erot. Pohjoisessa yhteen tapaamiseen saattaa matkakilometrejä
kertyä kerta heitolla 1000 kilometriä.
Miestyö-osassa käydään läpi myös kolmessa jutussa
läpi väkivaltaa käyttäneiden miesten hoito-ohjelmia, joita Suomessa on
ansiokkaasti kehitetty 90-luvulta lähtien.
Tutkimusta
Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen alkuun tehtiin
miestutkimuksen kansainvälistä syntyä kuvaava artikkeli, johon suomalainen
tutkimus sijoitettiin sekä pohdittiin tutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuutta.
Miestutkimuksesta ei ole tarve kehittää omaa oppiainetta, vaan se toimii
risteyspaikkana, jossa eri suunnista tulevat tutkijat kohtaavat ja vaihtavat
ajatuksia. Tasa-arvopolitiikka asettaa miestutkimukselle haasteen, johon
tutkijat eivät juuri ole vastanneet. Yhden vastauksen kirjassa antaa Pasi
Malmi.
Miestutkimus-osan ajatus on esitellä 2000-luvulla
tehtyä tutkimusta alan väitöskirjojen avulla. Tässä tarkoituksessa kuusi
tutkijaa esittelee lyhyesti ja yleistajuisesti omat väitöskirjansa. Lisäksi Ilana
Aalto kirjoittaa suomalaisesta isyystutkimuksesta. Isyyttä onkin tutkittu
eniten miestutkimuksen alueella, vaikka sukupuolta ei ole juuri problematisoitu.
Nyt toivon, että lukijat löytävät kirjan. Se on sen
arvoinen.
Kirjan on kustantanut Tampere University Press, ja
sitä myy TAJU.
Sisältö
Heidi Hautala & Kari Uotila:
Esipuhe
Arto Jokinen: Johdanto
I Miehet ja tasa-arvopolitiikka
Paavo Arhinmäki: Miehistä on
moneksi – tulevaisuuden miespolitiikan haasteita
Raija Julkunen: Mieskysymys
suomalaisen tasa-arvopolitiikan asialistalla
Jouni Varanka: Miehet
tasa-arvopoliittisena kysymyksenä
Hanna Onwen-Huma: Mitä on
sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen?
II Miesliike
Arto Jokinen: Miehet osana
tasa-arvokeskustelua
Jukka Relander: Miksi miesliike?
Tomi Timperi: Miesjärjestöjen
keskusliitto
Jiri Nieminen: Vasemmistolaisen
miespolitiikan mahdollisuudet
Pasi Malmi & Juuso Erno: Miehet
ja tasa-arvopolitiikka – Miesten tasa-arvo ry:n näkökulma
Timo Honkasalo: Asevelvollisuus ja
tasa-arvo
III Miestyö
Jari Harju ja Petteri Huhtamella:
Miestyö Lapissa
Peter Peitsalo: Miessakit ry –
miestyötä vuodesta 1995
Maaret Vuorenmaa, Risto Tervonen ja
Matti Kuusilehto: Isyyden elinkaarella – Mannerheimin Lastensuojeluliiton isä-hanke
Antti Palmu: Jussi-työ –
yhteistyötä väkivaltaa vastaan
Jari Hautamäki: Espoolaista
väkivalta- ja maahanmuuttajatyötä
Antti Ervasti: Poikien talo
Jussi Pulli: Miestyön foorumi
suomalaisen miestyön kehittäjänä
Mika Pyykkö : Miestyö ja sen kehittyminen RAY:n
avustustoiminnan yleisiin linjauksiin peilaten
IV Mies- ja maskuliinisuustutkimus
Arto Jokinen, Anders Ahlbäck ja
Kirsi Kinnarinen: Näkymätön sukupuoli näkyväksi
Ilana Aalto: Isyys – suomalaisen
miestutkimuksen mukavuusalue?
Johanna Lammi-Taskula:
Vanhempainvapaata isille?
Sari Manninen: Poikien
maskuliinisuudet, valtahierarkiat ja väkivalta koulussa
Tuija Huuki: Kamppailua ja
kaveerausta – väkivalta ja välittäminen koulupoikien statustyössä
Pasi Malmi: Miehiin kohdistuvan
sukupuolisyrjinnän ilmenemismuodot ja syyt
Anders Ahlbäck: Asevelvollisuuden
ja mieheyden lyhyt historia
Teemu Tallberg: Miesten
maanpuolustuksesta tasa-arvoiseen turvallisuuteen?
